Talon tarina
Kalevan Navetta on 1890-luvun loppupuolella rakennettu punatiilinen rakennus, joka ei nimestään huolimatta ole koskaan toiminut navettana. Rakennus ehti toimia mm. verkatehtaana, puolustusvoimien varastona sekä maatalousmyymälänä ennen kuin siitä tuli nykyinen kulttuurin ja kädentaitojen keidas. Tällä sivulla pääset tutustumaan rakennuksen vaiherikkaaseen historiaan.
Navetta Seinäjoen Itikanmäelle
Kalevan Navetan historia alkaa 1890-luvulta, kun Wasastjernojen omistama Östermyran kartano ajautuu konkurssiin. Tila päätyy sen suurimmalle velkojalle henkivakuutusyhtiö Kalevalle, joka jatkaa Östermyran aloittamaa maataloustoimintaa ja alkaa rakentaa Nygårdin eli Nyykoolin sivutilalle suurta navettaa 250 Ayshire-lehmälle. Henkivakuutusyhtiö Kaleva kuitenkin luopuu maatalousliiketoiminnasta juuri ennen kuin uusi navetta valmistui 1890-luvun lopulla. Talo jää tyhjilleen, mutta sen nimi, Kalevan Navetta, säilyy sukupolvelta toiselle.
Navetta ilman lehmiä
Vuonna 1905 Kalevan Navetassa järjestetään kaksipäiväinen maatalousnäyttely, mutta muuten talossa ei koskaan pidetä karjaa. Nyykoolinmäki, nykyinen Itikanmäki, on vuosituhannen alussa Seinäjoen keskus. Alueella sijaitsee kunnallishallinto, sivistys- ja kulttuuririennot, kauppa ja teollisuus.
Verkatehdas herätti rakennuksen eloon
Useamman vuoden hiljaiselon jälkeen, Kalevan Navetta saa uuden omistajan, kun tehtailija Hugo Grönlund muuttaa talon verkatehtaaksi vuonna 1909. Rakennuksen pohjakerrokseen sijoitetaan 23 metriä leveä ja 70 metriä pitkä tehdassali. Talon eteläpäähän rakennetaan konehuone, johon sijoitetaan 88-hevosvoimainen voimakone.
Tehdas jatkaa myöhemmin toimintaansa Pohjanmaan verkatehtaan nimellä. Tehtaalla valmistettiin verka- ja sarkakankaita, peitehuopia ja pukukankaita. Historian mukaan sukkula lensi tehtaalla kolmessa vuorossa. Työntekijöitä oli parhaimmillaan 135. Pohjanmaan verkatehtaalla nousi myös tiettävästi Seinäjoen ensimmäinen lakko vuonna 1922.
Vuonna 1914 naapuriin perustetaan karjamyyntiosuuskunta Itikan teurastamo ja myöhemmin makkaratehdas, josta kasvaa nykyinen Atria. Paikallismurteella itikka tarkoittaa lehmää. Yrityksen kasvaessa tulevina vuosikymmeninä alueen nimi muuttuu Nyykoolista Itikanmäeksi.
Puolustusvoimien aika
Kalevan Navetan kolmas elämänvaihe alkaa, kun Pohjanmaan verkatehdas lopettaa toimintansa vuonna 1929 samana vuonna alkaneen laman seurauksena. Rakennus uudistetaan 1930-luvun vaihteessa rakennusmestari Elis Rouheen valvonnassa, tällä kertaa Seinäjoen sotilaspiirin tarpeisiin.
Kalevan Navetta siirtyy Suomen puolustusvoimille varastokäyttöön. Rakennus sulkeutuu paikallisilta ja sen ympärille pystytetään aita. Vaasantien varressa edelleen seisova, nykyisin asuinkäytössä oleva Upseeritalo rakennetaan.
Itikanmäen kortteli kehittyy
2000-luvun alussa puolustusvoimien toiminta alueella hiljentyy, mutta rakennus toimii edelleen valtion varastona. Vuosien aikana Kalevan Navetan ympärille rakentunut Itikan ja myöhemmin Atria-yhtymän teollisuusalue on käynyt pieneksi ja tuotantokäytöstä poistuva teollisuusalue kaavoitetaan uudelleen kerrostaloasumiseen sekä toimisto- ja liiketilaksi. Alueen asemakaavamuutos vahvistetaan vuonna 2011, jonka jälkeen alue siirtyy Peab Oy:n omistukseen.
Vanhan tehdasalueen purku-urakan kerrotaan olleen Seinäjoen historian suurimpia. Kaupan mukana Peabille siirtyvät myös asemakaavalla suojeltujen Kalevan Navetan ja vanhan Upseeritalon omistus. Vanhan tehdasalueen purun jälkeen alueelle rakennetaan seitsemän uutta kerrostaloa, jotka on nimetään vanhoilla lehmien nimillä: Talvikki, Kaunokki, Leinikki, Lemmikki, Orvokki, Lehdokki ja Muurikki.
Navetasta taidekeskukseksi
Unelma Kalevan Navetasta kulttuurin ja taiteen kotina oli elänyt jo vuosia ennen sen toteutumista. Ennen sopivan toimintamallin löytymistä talossa ehdittiin järjestää pop up -konsertteja ja näyttelyitä. Ratkaiseva käänne tapahtui alkuvuodesta 2018, kun yrittäjä Petri Pihlajaniemi osti Kalevan Navetan rakennusliike Peab Oy:ltä sopivan vuokralaispaletin löydyttyä. Kalevan Navetan saneeraus alkoi elokuussa 2018. Saneerauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy; Teemu Hirvilammi ja Anne Kaivo-oja. Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta avasi ovensa yleisölle maaliskuussa 2020. Lue lisää taide- ja kulttuurikeskuksen toiminnasta.
