Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta
Kalevan Navetta on Seinäjoen keskustan tuntumassa sijaitseva monipuolinen ja säväyttävä taide- ja kulttuurikeskus. 130-vuotias punatiilinen navettarakennus kokoaa korkean kattonsa alle mm. nykytaidenäyttelyitä, kerho- ja kurssitoimintaa, konsertteja sekä ruokaelämyksiä. Kalevan Navetan monipuoliset tilat ja toiminnot kutsuvat viihtymään ja viettämään aikaa yksin ja yhdessä ystävien kanssa.
Kalevan Navetan toimijat
Seinäjoen taidehalli
Seinäjoen taidehalli on ajassa elävä taidetoimija, jonka ohjelmaan kuuluvat näyttelyt, julkinen taide ja monipuolinen oheisohjelma. Lue lisää Seinäjoen taidehallin verkkosivuilta
Lastenkulttuurikeskus Louhimo
Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Lue lisää Lastenkulttuurikeskus Louhimon verkkosivuilta.
Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimisto
Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimisto tuottaa ja mahdollistaa monipuolista kulttuuria kaupungin asukkaille. Lue lisää Seinäjoen kaupungin verkkosivuilta.
Äärellä Kuppi + Kattila
Äärellä Kuppi ja Kattila on viihtyisä lounasravintola ja kahvila taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetan ensimmäisessä kerroksessa. Lue lisää Ravintola Äärellä Kuppi + Kattilan verkkosivuilta.
Taito Shop Seinäjoki
Taito Shop Seinäjoki on tasokas käsityö- ja lahjatavaroiden erikoisliike Kalevan Navetan ensimmäisessä kerroksessa. Lue lisää Taito Shopin verkkosivuilla.
Seinäjoen taitokeskus
Taito Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen taitokeskus tarjoaa Kalevan Navetassa päivittäin käsityön kursseja, työpajoja ja tapahtumia. Työpajatilat löytyvät talon ensimmäisestä kerroksesta. Lue lisää Taito Etelä-Pohjanmaan verkkosivuilta.
Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi
Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n Käsityö- ja muotoilukoulu Näpissä toteutetaan käsityön taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan eli käsillä tekemistä, taitojen oppimista, omaa ilmaisua ja suunnittelua. Lue lisää Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin verkkosivuilta.
Seinäjoen kansalaisopiston puu- ja metallityön verstaat
Kalevan Navetan ensimmäisestä kerroksesta löytyy Seinäjoen kansalaisopiston omat puu- ja metallityön verstaat. Lue lisää kansalaisopistosta ja Kurssitarjonnasta Seinäjoen kansalaisopiston verkkosivuilta.
Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö
Taideyliopiston toiminta Seinäjoella on konsertteja, klubi-iltoja, näyttelyitä, taideyllätyksiä kaupungilla, aikuiskoulutusta, monipuolisia lyhytkursseja, tutkimusta ja kehittämistä. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön konserttitoiminta keskittyy uuteen kulttuurikeskukseen ja sen konserttisali Hugoon. Lue lisää Taideyliopiston Seinäjoen yksikön verkkosivuilta.
Seinäjoen taiteilijaseuran taidelainaamo Parsi
Seinäjoen Taiteilijaseura ry:n ylläpitämä taidelainaamo Parsi välittää ammattitaiteilijoiden teoksia Kalevan Navetan ensimmäisessä kerroksessa. Lue lisää Taidelainaamon verkkosivuilta.
Navetasta taidekeskukseksi
Unelma Kalevan Navetasta kulttuurin ja taiteen kotina oli elänyt jo vuosia ennen sen toteutumista. Ennen sopivan toimintamallin löytymistä talossa ehdittiin järjestää pop up -konsertteja ja näyttelyitä. Ratkaiseva käänne tapahtui alkuvuodesta 2018, kun yrittäjä Petri Pihlajaniemi osti talon rakennusliike Peab Oy:ltä. Kalevan Navetan saneeraus alkoi elokuussa 2018. Saneerauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy; Teemu Hirvilammi ja Anne Kaivo-oja. Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta avasi ovensa yleisölle maaliskuussa 2020. Tutustu Kalevan Navetan tiloihin tarkemmin Tilat-sivulla ja katso kuvia Kalevan Navetasta galleriassa.
Kalevan Navetan historiaa
Seinäjoen Itikanmäellä sijaitseva Kalevan Navetta saneerattiin vuosina 2018-2020 taide- ja kulttuurikeskukseksi. Talo on vanha kivinavetta, jonka historia alkaa 1890-luvulta. Östermyran kartanon maatilan taloudellisten vaikeuksien vuoksi tila siirtyi sen suurimman velkojan henkivakuutusyhtiö Kalevan omistukseen. Kaleva suunnitteli hetken ajan jatkavansa Wasastjernojen aloittamaa maineikasta karjataloutta ja määräsi uuden kivinavetan rakentamisesta vuonna 1893 Seinäjoen Itikanmäelle.
Henkivakuutusyhtiö Kaleva kuitenkin luopui maatalousliiketoiminnasta juuri ennen kuin uusi navetta valmistui 1890-luvun lopulla. Nimestään huolimatta talossa ei ollut karjaa kuin kerran: vuonna 1905 talossa ja sen ympäristössä järjestettiin kaksipäiväinen maatalousnäyttely. Talon nimi, Kalevan Navetta, on kulkenut sukupolvelta toiselle.
Talo toimi verkatehtaana
Useamman vuoden hiljaiselon jälkeen, Kalevan Navetta sai uuden omistajan. Tehtailija Hugo Grönlund muutti talon verkatehtaaksi vuonna 1909. Historiankirjojen mukaan alakertaan sijoitettiin 23 metriä leveä ja 70 metriä pitkä tehdassali. Talon eteläpäähän rakennettiin konehuone, johon sijoitettiin 88-hevosvoimainen voimakone. Kone antoi kaiken tarvittavan käyttövoiman tehdaslaitokselle. Tehdas jatkoi myöhemmin toimintaansa Pohjanmaan verkatehtaan nimellä. Tehdastiloja laajennettiin yläkertaan, ikkunoita suurennettiin ja lisättiin. Myös talon pohjoispuolen korotus on tehty verkatehtaan toiminnan aikana. Tehtaalla valmistettiin verka- ja sarkakankaita, peitehuopia ja pukukankaita. Historian mukaan sukkula lensi tehtaalla kolmessa vuorossa. Työntekijöitä oli parhaimmillaan 135. Pohjanmaan verkatehtaalla nousi myös tiettävästi Seinäjoen ensimmäinen lakko vuonna 1922.
Puolustusvoimien aika
Navetan kolmas elämänvaihe alkoi verkatehtaan kaaduttua 1920-luvun laman jalkoihin. Talo uudistettiin 1930-luvun vaihteessa rakennusmestari Elis Rouheen valvonnassa, tällä kertaa Seinäjoen sotilaspiirin tarpeisiin. Seinäjoen Sotilaspiirin Esikunnan hallinto sijaitsi Kalevan Navetan vieressä vanhassa verkatehtaan hallintorakennuksessa. Hallintorakennus purettiin 1960-luvulla kantatie 67 rakennustöiden vuoksi. Kalevan Navetta oli puolustusvoimien käytössä 1990-luvulle saakka. Tämän jälkeen rakennuksen pohjakerroksessa toimi maatalousmyymälä.
Itikanmäen kortteli
Vuosien aikana Kalevan Navetan ympärille rakentunut Itikan ja myöhemmin Atria yhtymän teollisuusalue alkoi käydä pieneksi jo 1960-luvulla. Atrian uusi tehdasalue alkoi rakentua Nurmoon jo seuraavalla vuosikymmenellä. Tuotantokäytöstä poistuva teollisuusalue uudelleenkaavoitettiin 2000-luvulla kerrostaloasumiseen sekä toimisto- ja liiketilaksi. Alueen asemakaavamuutos vahvistettiin 2011, jonka jälkeen alue siirtyi Peab Oy:n omistukseen. Vanhan tehdasalueen purku-urakan kerrotaan olleen tuolloin Seinäjoen historian suurimpia. Kaupan mukana Peabille siirtyi myös asemakaavalla suojeltujen Kalevan Navetan ja vanhan Upseeritalon omistus. Vanhan tehdasalueen purun jälkeen alueelle rakennettiin seitsemän uutta kerrostaloa, jotka on nimetty vanhoilla lehmien nimillä: Talvikki, Kaunokki, Leinikki, Lemmikki, Orvokki, Lehdokki ja Muurikki.
